Köh köh! Vieläkin hieman flunssa vaivaa mutta voiton puolella jo ollaan. Mies lähtee tänään poikaporukalla Tallinnaan viikonloppua viettämään ja minä saan nauttia ihan yksin omasta erinomaisesta seurastani. Kiva olla hetki erossa vaikka tiedän että ikävä vaivaa varmasti molempia, ollaan niin yhteenhitsautuneita.

Ja jo kolme ystävääni, jotka on ihan selvästi ajatuksenlukijoita, on kerennyt soitella ja kysellä viikonlopun menoista, että olisiko aikaa tavata vaikka kenellekään en ole mainostanut tätä "sinkkuviikonloppuani". Ajatus yksinäisestä viikonlopusta houkuttaisi kyllä todella mutta toisaalta (tätä nykyä perheellisiä) ystäviään ei kai voi koskaan tavata liian usein?

Tämän illan aion kyllä pyhittää itselleni, käydä koirien kanssa pitkällä lenkillä, tehdä kasvo- ja jalkahoidot ja katsoa ehkä jonkun leffan ja nauttia pari lasia punaviiniä. Ei malttaisi edes odottaa iltaa!